Oppia ikä kaikki

Ipana on nyt viis. Eskari olis eessä sitten syksyllä. Ikäänkuin en olisi sen tiimoilta jo prosessoinut luopumisen tuskaa, niin Ipana se otti ja oppi tässä taannoin lukemaan. Tarkalleen ottaen se oli 14.1. Tai sillon sen huomasin. Istuin sohvalla iltasella ja Ipana istui lattialla ja alkoi yhtäkkiä lukea lautapelin kyljestä tekstiä. Minulta jäi tottakai haavi auki ja vau, osaaksä lukea. Joo-o, sano Ipana ja niin mä kaivoin jostain joskus vau'kirjalta tulleita tavukirjoja ja niin se mun pötkylä lukas iltasaduks kirjasen. Nyt jo lukeminen on paljon nopeempaa ja vähemmän arvaamista. Miksi lapsien täytyy kasvaa niin nopeasti? No päivänä toisena (tarkalleen ottaen 21.1) oltiin ystävälläni ja siellä Ipana taas lukas jotakin niin sanoin, että nyt täytyy yrittää opettaa kirjottamanaki kun se jo matuskelee sanoja ja tavaa. No, illalla jälleen vietin aikaa soffalla ja Ipana huoneessaan kunnes kuulin että se tavaa jotakin. I, Ipa, Ipana, n, Ipanan o, Ipanan om, m, Ipanan oma pä, p, Ipanan oma päi, päiv, v, päivä,ä, päiväk ja kun tätä oli jatkunut jo vähän aikaa menin katsomaan ja sinne se oli johonki vihkoseensa kirjoittanut: Ipanan oma päiväkirja. Että oli äippä ylpeä tytöstään ♥. Ylpeyden puuskasta, riemusta, yllätyksestä ja kaikesta muusta juhlinnasta kun selvittiin, iski haikeus. Mun pienestä vauvasta on kasvanut iso lapsi ja tästä se itsenäistyminen alkaa. Kohta tulee kuvioon koulukaverit, eikä Ipana enää haluu hengaa mutsin kaa. No sitte pojat ja sitte se muuttaa opiskelemaan johki ja perustaa perheen. Miksi aika kuluu niin nopeasti? Miksi ne on niin vähän aikaa pieniä? Kun iso kerkee kyllä olla sitten liiankin pitkään. Nykyajan lapsien on vielä kasvettava ihan liian aikaisin. Mulla oli kuudennella luokalla vielä pupupaita päällä, kun nykyään tytöillä saattaa olla syömishäiriö jo kolmannella luokalla ja poikaystävä toisella ja kännykkä ekalla. No kännykkä Ipanallakin jo on. Sai joululahjaksi, muttei kyllä multa. Tabletin ois halunnu. Lähinnä sillä pelailee, mutta esim. tänään se ois ollu kätevä kun meni kaverilleen leikkimään naapuriin, niin käskin ottaa puhelimen mukaan, että soitan sitten syömään, kun ruoka on valmista. No, eihän siinä ollut akkua kun joku äiti kröhöm Ipana oli pelannut sen tyhjäksi.... Käskin Ipanaa lataamaan siellä, mutta kiinnihän se oli, kun siihen koitin soittaa. Pointti oli kuitenki se, tai oikeastaan kaksi pointtia, mikäli punainen lanka jäi hukkaan, että siis vau, mun lapsi osaa lukea ja kirjottaa vaikka on vasta viis ja se saa mussa haikeita fiiliksiä, kun sen pitäs olla vielä pieni eikä kasvaa niin nopeesti.