Rakas, moon vähän maalaillu..

Sithän siihen tuli kaikenlaista.

Me on alettu rakentaa nyt kissalandiaa, eli kissojen ulkoiluhäkkiä. Siihen tuli vähän kapuloita rattaisiin kun grillipoliisi käveli yhtenä päivänä ohi, niin jo aamusella ringutti puhelin isännöinnistä, että
"Sä oot sinne jotain rakentamassa"
"Joo, kissojen ulkoiluhäkkiä"
"No oleksä hakenu lupaa siihen"
"No en uskonu tarvitsevani kun rakenteita ei muutella, kaikki on ruuvattavissa irti"
"Kyllä kuule täytyy kun ulkonäkö muuttuu ei oo yhden mukainen"
"No seinänaapurilla on samanlainen, siitä mä sen ideankin sain"
"Sun täytyy nyt tehä ehdotus millai se tulee olee ja laita siihen vaikka et samanlain ku naapurilla, niin käydään kattoo se ja meil on keskiviikkona kokous niin käsitellään se. Tiputa se huollon postilaatikkoon"
"Selvä"
Voi helvetin perse... tai siis kökkö.. tai siis vittu... Sese ei voi olla sattumaa kun se kusimulkkurunkkari grillipoliisi rakas yhteisömme tukipilari kävelee ohitse ja kyylää sisälle ja parvekkeelle niin jo ollaan jossain pulassa saatana. Varmaa ringuttanu vuokranantajallekkin että "Sillä oli siellä joku mies ja ne kuule pussas". Ainoo vaan, että meillä kuuluu vesi vuokraan, niin henkilömäärä ei vaikuta, kjäh kjäh. Täytyy sanoa, että kyllä näkee naamasta ko lakkaa saamasta. En tiiä kuinka heitännänhullu sen rouvan täytyy olla, et viittii asuu tommosen kyykyttäjän kanssa. Mutta se siitä, se oli siis torstaina..

Yritin eilen soittaa kullalleni kaksi kertaa ja laitoin neljä viestiä... ei vastausta. Äh, mä vihaan sitä, ettei mulle vastata, EIKÄ SOITETA TAKAS!!! No tänään sitte aattelin, että minähän maalaan ne elementit ja sillä selvä, oli ohjeita tai ei.

Tuin verkko-oven kahdella kukkalaatikolla ja parilla laudalla ja aloin maalata. Kaikki meni aivan loistavasti ja ihan siistiä jälkeä tehden, kunnes maalasin lautojen puoleista laitaa, niin yksi kukkalaatikko kippasikin ja verkko-ovi kaatui syliini. En tietenkää saanu hanskat kädessä pinnoista kiinni, joten hanskat sai lentävän lähdön. nostin pinnoista oven ylös ja menin tukemaan toista päätä ja sitten huomasin, että olin kipannut maalitynnyrin. Kuovin maalit takasin nurmikolta pensselillä ja maalasin oven loppuun ja päätin kiukkumaalata vielä kehikon, mikä oli ruuvattu kiinni.

Juuri kun olin maalaamassa viimeistä sivua kehikosta, rupesi ukkonen murahtehtelemaan. Vastasin sille vaan että joo,joo moon kohta valmis!
Sit menin sisään pesee pensseliä ja huomasin, että voihan perse, mun maaliset askeleenjäljet näky kauniisti laminaatissa. Olin siis astunut siihen helkutin maalilätäkköön. Ei muuta ko crocsit pesuun ja hinkuttaa maalia laminaatista (Onneks oli vesiliukosta) ja kynnyksestä. Kun olin ne jäljet saanu pestyä niin rupesin miettii millä helvetillä kököllä mä saan ne samanlaiset jäljet irti kivetyksestä. No eipä auttanu ko ottaa kynsiharja kauniiseen käteen ja vesikuppi ja talouspaperirulla viereen ja ruveta kyhnyttämään. Sillä se lähti.

Kun ukko soitti, että kohta on tulossa, niin sanoin, että moon rakas maalaillu, tuokko tärpättiä....

Sinä aikana kun hän oli poissa n. 1,5 vrk, oon saanu poltettua mun selän (Oltiin eilen rannalla kooooooko päivä), ryhdyin lumileopardin kummiksi (Hei hei UNISEF, welcome WWF), tilasin laihdutuslaastareita ja sain aikaan maalikatastrofin.

Moon ollu ahkera.